Melt my heart to stone

"Ganesha samaistetaan usein pyhään tavuun OM, ja hän edustaa tasapainoa vahvuuden ja hyvyyden välillä sekä mahdin ja kauneuden välillä. Ganesha on hyvin rakastettu ja palvottu jumala, koska hän edustaa hyvää onnea ja uusia alkuja. Ganesha on myös ensimmäinen symboli, joka uuteen kotiin asetetaan."
(wikipedia)

Her words destroyed my planet

Mmh kummasti en keksi millä aloittaa.

Mulla on hei kuvia! Jopa ois ehkä jotain asukuvia tähän mun todella huonoon muotiblogiin. Haha. Tässä blogissa ei ole kyllä mitään järkeä, kärkeä eikä punasta lankaa. Sitä sun tätä, enimmäkseen tota.

Clouds and clouds and clouds are passing by. Vai olisko se kummiski jäätä ja lunta mun kattoikkunassa? Ehkä se kevät tulee sittenkin.

Uaa mulla on peilikuva. Lauantaina mentiin siis pikkasen soittelee luokkakaverin luokse. Oli ihan mahtia taas! Kiva lauantai. 

Jottai tämmöstä oli päällä. Ja tyylikäs kaaos taustalla. Nice!

Toi vetskaripaita on Sveitsistä muistaakseni Clockhousesta. Aivan ihana. Tykkään noista hihoista ihan ältsisti. Housuiks uskalsin laittaa farkkuveijot. Ekaa kertaa oli sillee ettei ole pidempää tunikaa sen kanssa vaan ihan housuina käytin. Ojee kevät tuli niin paljon, että otin käyttöön punaset connaritennarit, jotka onkin tuossa vieressä. JA pistin ekaa kertaa kevättakin! Jee. Vaikka satoi yöllä vettä, ei se haitannut, koska ei ollut kylmä. 

Kontrastit lähes täysille -kuva.

Semmosta vkonloppua. Näköjään elän vain vkonloppuisin. Mutta niin se on, kun viikolla istuu koulussa aamusta iltaan, ei paljon mitään muuta ehdi. 

Nyt soi: Motion City Soundtrack – Delirium

The Geeks were right

Vähän tulee taas hitaasti näitä. Noh ei voe mittää.

Nyt on kämppä vihdoin saatu viralliseen esittelykuntoonsa, joten eilen oli sitten tuparit. Pienet mutta mukavat ja leppoisat tuparit. Kiitos kaikille. Ja sain lahjojakin. Kivaa.
Vasta tässä oikeastaan heräilin, vaikka ei krapulaa ollutkaan. Nyt pitäisi melkein jotain tekemistä keksiä, tai sitten tulee taas vain koti-ilta.

Koti-ilta oli myös viime viikolla. Löytyy kuvamateriaalia siitä.

Lakkailin kynnet pinkeiksi ja innostuin ottamaan kuvia pikkuikkunasta tulevasta auringonvalosta.

Aloitin muuten jokin aika sitten, eli varmaan jo pari kuukautta sitten kitaransoiton. Ihan ominpäin kitaraa koitan soitella, kaverin avustuksella tietysti. Mutta se on ollut ihan kivaa, vaikka en oikein osaakaan. Eli pinkit kynnet ja kitarankaula sekä huikea zombie-plektra.

Ja vielä toinen kuva. Pistän nyt näitä kuvia, ko niitä on kummiski aina kiva kattoa, vaiks oiski tylsiä ja turhia.

Lauantain koti-ilta jatkui näin:

 Nikkaroin siinä sitten tuommoisen hienon Malibun lipaston, tietysti pinkit kynsilakat messis.

Tai noh, en ihan yksin ruuvannut, vaan isä ja äiti auttoivat. Pari kolme kertaa tykkäs mennä väärin tuon kokoamisen kanssa, joten siihen vierähti sitten koko ilta. Mutta HIANO siitä tuli! Olen ylpeä, että ihan itte osasin. Ainakin melkein.

Semmoinen viime viikonloppu sitten mulla. Edittinä aikasempaan, koska nyt tulikin jo lähes yö kun pääsen tämään julkaisemaan. Eli keksin tekemistä ja pääsin käväsee tuossa iltasella vanhan ystäväni luona. Ihana oli pitkästä aikaa nähdä ja oikein jutskailla ja nauraa vedet silmissä lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Oi voi vanhaks tässä jo tuntee ittensä. 

Ja lässytykset sikseen. Nyt ei soi mittää ko aion kattoa Lostin. Nih.

Rabbit hearted girl

Pikkuinen syntyi maailmaan viime yönä.

Minusta tuli toisen kerran täti ja vielä kummitäti. Olen nyt kahden tytön kummi. Jännää.
Onnea isoveljelle. Onnea Aapelille, josta tuli nyt isoveli. Ja onnea pienen tytön ja Aapelin äidille.

Tämä on pikkuiselle.

Shelter

Oma koti. Ih.

Nyt on muutettu ja kotiuduttu. Oikeastaan kotiuduin heti. Kuinka jokin paikka voi tuntua heti kodilta? Hassua. Pidän ullakkohuoneistostani koko ajan vain enemmän. Mulla on hei kattohuoneisto, jossa on kattoikkunat ja keltainen vessanpönttö. Mitä muuta voi toivoa?

Pitää ehkä ottaa kuva keltaisesta vessanpöntöstä. Niin hieno se on. Tai oikeastaan se on niin kamala, että se on jo hieno.

Tänään sain myös netin. Ystävällisiä, kilttejä ihmisiä on vielä olemassa! Ehkä maailma ei olekaan ihan NIIN paha paikka. Rohkeana tyttönä uskalsin soittaa alakerran asukkaan ovea ja kysyä nettiä. Ihana ihminen oli hän. Antoi salasanan, jotta saan käyttää nettiä.

Aa myös uutta Spotifysta. Semmoinen ko The xx. Ihan uusi tuttavuus. Ja I like very much. Ihanaa kun löytää uutta mussiikkia. Se on kivaa. (Florence soi vieläkin ja paljon ja Florence tulee Ruisrockiin!!!)

Mutta koitan taas palailla astioille, jos vaikka saisin jotain hassua kuvaa kämpästä. Ehkä jos pääsisi vähän panostamaan ulkonäköönkin tai lähinnä siihen vaatetukseen. Kunhan kiireiltä ehtisi. Viime päivät menneet todella tylsissä. Toki rahattomuudellakin on iso osuutensa, kun ei voi mitään uutta ostaa. Onneksi sain Sveitsin tuliaisia. Tulihan sieltä jotakin vaatettakin. Nih.

Noniin tästä tuli näköjään pieni jaarittelu. Noh aivan sama.

Nyt soi: The xx – xx