sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

The Geeks were right

Vähän tulee taas hitaasti näitä. Noh ei voe mittää.

Nyt on kämppä vihdoin saatu viralliseen esittelykuntoonsa, joten eilen oli sitten tuparit. Pienet mutta mukavat ja leppoisat tuparit. Kiitos kaikille. Ja sain lahjojakin. Kivaa.
Vasta tässä oikeastaan heräilin, vaikka ei krapulaa ollutkaan. Nyt pitäisi melkein jotain tekemistä keksiä, tai sitten tulee taas vain koti-ilta.

Koti-ilta oli myös viime viikolla. Löytyy kuvamateriaalia siitä.

Lakkailin kynnet pinkeiksi ja innostuin ottamaan kuvia pikkuikkunasta tulevasta auringonvalosta.

Aloitin muuten jokin aika sitten, eli varmaan jo pari kuukautta sitten kitaransoiton. Ihan ominpäin kitaraa koitan soitella, kaverin avustuksella tietysti. Mutta se on ollut ihan kivaa, vaikka en oikein osaakaan. Eli pinkit kynnet ja kitarankaula sekä huikea zombie-plektra.

Ja vielä toinen kuva. Pistän nyt näitä kuvia, ko niitä on kummiski aina kiva kattoa, vaiks oiski tylsiä ja turhia.

Lauantain koti-ilta jatkui näin:
 Nikkaroin siinä sitten tuommoisen hienon Malibun lipaston, tietysti pinkit kynsilakat messis.
Tai noh, en ihan yksin ruuvannut, vaan isä ja äiti auttoivat. Pari kolme kertaa tykkäs mennä väärin tuon kokoamisen kanssa, joten siihen vierähti sitten koko ilta. Mutta HIANO siitä tuli! Olen ylpeä, että ihan itte osasin. Ainakin melkein.


Semmoinen viime viikonloppu sitten mulla. Edittinä aikasempaan, koska nyt tulikin jo lähes yö kun pääsen tämään julkaisemaan. Eli keksin tekemistä ja pääsin käväsee tuossa iltasella vanhan ystäväni luona. Ihana oli pitkästä aikaa nähdä ja oikein jutskailla ja nauraa vedet silmissä lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Oi voi vanhaks tässä jo tuntee ittensä. 

Ja lässytykset sikseen. Nyt ei soi mittää ko aion kattoa Lostin. Nih.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti