Bregenz on nätti kaupunki

Jokunen viikko sitten kävästiin sunnuntaikävelyllä Bregenzissä, joka sijaitsee tuossa aivan lähitienoolla ja on Vorarlbergin "pääkaupunki". Nätti kun mikä! Bodenseen eli Lake Constancen alue on kuin Rivieraa konsanaan ja kuulemma vanhaan aikaan kansalaiset tulivat viettämään lomiaan Bodenseen rannoille, kun ei varaa oikealle Rivieralle ollut.

Oli lämmin ja oli kesä. Kiva päivä kierrellä ja kattoa!

 Nähtiin ilmalaiva eli zeppeliini! (Näkymä siis vielä kotiovelta.)

 Hommahan lähti niin, että oli sunnuntai ja niin nätti keli, että johonki teki mieli lähteä. Napattiin sitten Rasmus mukaan ja lähettii käppäilee keskustaan. Oisko toi joku kirsikkapuu, mene ja tiedä, mutta kauniisti kukkii.

 

Tässä Bregenzin vanhaa kaupunkia. Ja tuolla ihan oikeasti asuu ihmisiä! Tuo linnannäköinen oli hotelli ja tuolla tornissa yöpyminen verottaa reilu 400 euron verran. Halpaa!

Tuolla ylhäällä oli joku sotahistoria/armeijahistoria -museo. Sisään pääsi huokeaan euron hintaan.

Näkymät tornista näytti tältä. Tuossa siis Bodensee.

Liekö loppunut rahat kesken, kun feikki-ikkuna pitänyt tehdä.

Paikallista katutaidetta.

Tämän verran kaupunki vajoaa mereen joka vuosi. Ja sekin pitää lampaankokoisilla numeroilla ilmoittaa, miksi?

Järvenranta on suosittu paikka istuskella ja nauttia päivästä.

Tuolla on Saksa eli Lindaun kaupunki saaressa. Bodensee yhdistää siis Sveitsin, Itävallan ja Saksan.

Iloista matkaseuraa, pitkä ja pätkä eli tanskalainen ja suomalainen eli Rasmus ja Joonas.

Bregenz on tunnettu oopperafestareistaan, jossa muuten viimeisintä Bond-elokuvaakin on kuvattu. Joka vuosi rantaan rakennetaan järjettömän kokoiset lavasteet, nyt siellä oli iso pää.

Oopperatalon edustaa. Bongaa kuvasta vuoret!

Tourist history

Täällä onkin kesä ähähä!

Pari viikkoa sitten tehtiin muutaman vapaapäivän kunniaksi pikatrippi Müncheniin. Varattiin Joonaksen kans hotellihuone yhdeksi yöksi ja lähdettiin junalla matkaan. Tosin ensimmäinen kämmi kävi jo siinä kun joku setä oli tiskillä ennen meitä eikä sitten ehditty saada matkalippuja junaan. Päätettiin kummiski astua junaan ja mennä pummilla Bregenziin, jossa oli vaihto Münchenin junaan. Saatiin Bregenzistä liput ja eikun junaan istumaan noin 2,5 tunniksi.

  Matka taittui oikein mukavasti.

Hotelli oli pieni ja kiva ja suht halpa. Sijaitsi vähän sivummalla ja alue vaikutti vahvasti maahanmuuttaja-alueelta, mutta ihan kivalta siellä näytti. Oli erikoisen paljon liikkeitä, jotka myi lautasantenneja.

Oli aika kiva nähdä vähän suurkaupungin ilmapiiriä vaihteeksi. Väkee oli pääkadulla pilvin pimein. Sää helli kanssakulkijoita.

Tässä turistit tykkäs kuvata. Mulla oli vaan 50mm linssi niin mä kuvasin sitten tuota kohtaa kirkosta.

Perinteisesti oli heti nälkä ja vedettiin hyvällä mielellä bratwurstit. Ai että oli hyvää!

Markkinameininkiä ja ankkoja!

Tämmöstä kaipaisin Suomessa. Ihmiset sen kun istuksii (ehkä syövät) milloin missäkin rappusilla kun on nätti sää. Ei mitään kiirettä mihinkään. Nautitaan elämästä!

Syötiin ulkona turistipaikalla. 

Leberkäset siinä munalla ja pretzelillä.

Pikaloman tarkoitus ei ollut juuri muuta kuin katsella suurkaupungin menoa ja ihmetellä. Kiva se on käydä kun niin helposti pääsee täältä kotikonnuilta eli Dornbirnistä. 

Matkaan sisältyi yleisen hengailun lisäksi pientä shoppailua (en muuten oikein löytäny mitään kivaa paitsi yhden hameen ja ne kauan etsimät kävelytossut), Joonaksen ex-harjottelupaikan toimistossa kääntyminen ja Pinakothek-museossa käynti. Mukava kaupunki käydä!

Takaisin junailukaan ei täysin kommelluksitta mennyt, kun kiireessä juostiin junaan, joka olikin täpötäynnä. Venailtiin sitten jossain välitilassa kunnes konnari kertoo, että huomatkaa, että jossain asemalla juna menee poikki ja toinen pää jatkaa toiseen suuntaan ja toinen toiseen. Ai kun kiva! Ei sitten oltu ihan varmoja, että ollaanko oikeessa päässä junaa. Ei oltu ja sitten äkkiä vaihto ennenkuin oltaisiin jouduttu Oberstdorfiin. Kotiin kummiski päästiin.

The lost scenes

Sorge morge,

nyt tulee vääähän myöhässä tää päivitys. Mut ei voi mittää. Kiirettä on pitänyt niin koulun kun sosiaalisen elämän kanssa.  Yllättävän kivaa ja mielenkiintoista koulunkäynti onkin. Erityisesti animaatio-kurssi on lähinnä sydäntä ja todennäköisesti se hyödyllisin. Ainakin noin niinkuin kikkailun iloksi. Sitten on saksan kielen kurssia ja jotain muita höpöhöpö-kursseja. Nojoo ehkä nekin on ihan kivoja. Yhden pikakurssin puitteissa tuli väsättyä uusi blogi joka löytyy täältä. Sisältö enemmän kuvapainoitteinen, mutta lähinnä fiiliskuvia sieltä sun täältä. Päivittyy ehkä jopa useammin kuin tämä aito ja alkuperäinen.

Mutta asiaan. Karnevaalin jälkeen olikin sitten vuorossa perus noidan polttaminen roviolla eli Funken. Ei ne itävaltalaiset tietenkään oikiaa noitaa räjäytelleet vaan ihan vaan semmoista nukkea. Ja ihan muuten vaan eivät polttaneet, vaan ajoivat talven pois ja toivottivat kevään tervetulleeksi. Kuvat voi ehkä kertoa lisää. Mutta koska olen ollut laiska, niin kuvia on vaan pari ja sitten löytyy videoo.

Tämä oli aikuisten kokko ja se kohosi varmaan 10 metriin. Ja päällä se noita. Oli ihan vimosen päälle väsätty noita, kasvon piirteet löytyi ja kiiluvat silmät.

Tässä sitten lasten kokko, joka oli pikkasen pienempi ja poltettiin ensin. (Aikuisten iso kokko oli siis pääkokko.) Räjäytystä oli efektoimassa kunnon ilotulitteet.

Noita palaa.

Ja oli siellä välissä ihan oikeitakin ilotulituksia. Turun päivän ilotulitteet jäi selkeesti kakkoseksi.

Ja tähän asti riitti mun jaksaminen kuvien muokkaamiseen, joten fiksuna sitten lykkäsin kaikki kuvat samaan videoon. Tässä koko Funken 24 sekuntiin. Varoitus: sisältää erittäin nopeaa ja graafista kuvaa. Ei epileptikoille.




Lisäksi Funken-tapahtuma tarjosi niin sanotun kalja/ruokateltan, josta sai ostaa omaan makuun niin burgereita kuin paikallisia munkintapaisia küchlejä. DJ soitti diskoa kaikille.