Joka tapauksessa näin päätin, koska kaikki puhuu siitä muutenkin. Miksi siis minäkin? En aio siis luetella listaa, mitä haluan lahjaksi tai mistä ruuista pidän eniten tai ylipäätään mitä teen silloin. Teen poikkeuksen ainoastaan, jos saan jotain niin ylitsepääsemättömän kivaa tai siistiä lahjaksi, josta on aivan pakko mainita. Silloinkin ehkä siis kerron siitä jutusta, en niinkään, että sain sen lahjaksi. Eikä tämä tarkoita, etten arvostaisi kaikkia niitä kivoja juttuja, joita varmasti saan (jos saan). Olen kaikille varsin kiitollinen ja se pitäisi tietää muutenkin. Se nyt vain on sellainen asia, jota en jaksa. Siis joulu. Kaikkea sitä hehkutusta ja ylipirteää meininkiä. Not my cup of tea. Tämä pyhä on ihan kiva ja niin edelleen, mutta onneksi se on vain kerran vuodessa. Ja nyt on ihan turha leimata mua miss joulunvihaajaksi, koska ei se niinkään ole. Kaikkien ei tarvitse olla yli-innoissaan niistä parista ihan rauhallisesta päivästä ja niistä kymmenistä hysteerisestä sitä ennen, jolloin pitää ahtautua kolmen sadan muun tonttuintoilijan kanssa samaan kassajonoon. Miksei niitä lahjoja voisi antaa muulloinkin?
Jos lopetan, ennen kuin mut lynkataan tästä hyvästä ja mua pidetään taas "negatiivisena". En ole edes huonolla tuulella heha. Nyt on sentään loma alkanut. Ja ihan vaan sen yhden pyhän takia. Kivaahan se on ja kelpaa mulle!
Jeh. Pikkujoulut odottaa.
Kuva: V. Rämö
Nyt soi: Adele – 19
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista